darnaguen: (Default)
darnaguen ([personal profile] darnaguen) wrote2005-06-09 06:35 pm

"Why so lonely?"

18 minuuttia aikaa.

Kaipaan todella paljon kotikonettamme.
Ilman sitä tunnen olevani vielä eristyneempi muusta maailmasta.
Kännykät on keksitty, joo, mutta olen pirun huono käyttämään niitä.
Puhelinkammo on aika perseestä.
Siispä kuljeskelen kaupungilla ja toivon tapaavani tuttuja, mutta äskenkin näin Kahin Cosmicin ikkunasta, mutta en silti mennyt sisään vaihtamaan kuulumisia (nojaa, aina on olemassa riski, että Cosmicista lentää ulos sen typerän 20 vuoden ikärajan takia).
Kaipaan ihmisten seuraa ja samalla arkailen sitä.
Ja miten mielekästä onkaan viettää aikaa sellaisten ihmisten seurassa, joista ei koskaan tiedä puhuvatko he totta vai eivät, haluavatko he oikeasti viettää kanssasi aikaa vai teeskentelevätkö he vain jostain käsittämättömistä syistä?

13 minuuttia enää.

Lauantaina olisi Miian synttärit, ja sinne olisi mukava mennä, mutta juuri sinä iltana sattuu olemaan koetyövuoroni Hunter's Innissä.
Ja todella tarvitsen sen työn.

Hmm, vielä 10 minuuttia.

Olisipa minulla vain rohkeutta tehdä se, mikä tehdä täytyy.

(Anonymous) 2005-06-10 02:02 pm (UTC)(link)
Ihmisseuran puute on todella masentavaa. Pahinta on kesä ilman mitään tekemistä.

Välillä juuri vaikeinta on se luuriin tarttuminen. Darna, taidan tietää miltä sinusta tuntuu, mulla on nimittäin sellainen kirous, että se olen aina juuri minä, jonka pitää soittaa kavereille. En edes muista milloin tää olisi toiminut toisin päin. Jos mä en soittaisi, olisin varmaan ilman kavereita kokonaan.

Olen huomannut, että yksi tapa saada toisen rehellinen mielipide itsestä on ensin itse sanoa rehellinen mielipide toisesta.

-Juhana

(Anonymous) 2005-06-10 11:49 pm (UTC)(link)
Joskus tuntuu, että kaikilla toisilla on joku keneen turvautua, joku sielujen virta johon itse ei mahdu sekaan. On vain hiljaisuus. Hiljaisuus, joka on ulkopuolella, pinnan alla omat ajatukset eivät anna rauhaa. On vain yksinäisyys. Yksinäisyys, jonka kylmät salit vaativat seinävaatteita ja kynttilöiden valoa. Vailla ikävää, vailla rakkautta, vailla huolenpitoa... eikä mitään mitä voisi asialle tehdä (tai rohkeutta edes yrittää).

Nämä tuntemukset kohtaavat meitä kaikkia.

ps. et ole niin yksin kuin luulet, et mielissä muiden. et minun mielessäni.

- D

[identity profile] darnaguen.livejournal.com 2005-06-14 09:12 am (UTC)(link)
Kiitos, pojat. *hymy*

Kyllä minä tiedän, että en loppujen lopuksi ole yksin. On minulla ihmisiä, jotka minusta välittävät. Sellaisiakin, jotka eivät valehtele ja puukota selkään. Eihän tätä elämää muuten jaksaisikaan. *hymähtää*

Mutta mitä tulee rehellisten mielipiteiden jakeluun...
Arvostan rehellisyyttä hyvin paljon ja pyrin siihen, mutta olen myös tullut siihen tulokseen, että se ei aina kannata. Joskus nimittäin tuntuu, että valehtelu, tai ainakin turpansa kiinni pitäminen olisi fiksumpaa. Valitettavasti.
Niin ärsyttävä kuin seuraava lause onkin, se on aika pätevä:
Elämä on.