Aamuisia jupinoita.

Kello on kymmentä vaille yksitoista ja heräsin vajaa tunti sitten nukuttuani ehkä viisi tuntia.
Huomasin heti kättelyssä pettäneeni taas jonkun luottamuksen.
Tähän koneelle raahauduttuani huomasin myös, että ainakin kaksi rakkaistani on taas näköjään tukemisen tarpeessa ja muistin, että fantastinen Constantine putosi American Idolista.
Mikä viimeistään todisti minulle amerikkalaisten loputtoman tyhmyyden ellei Fahrenheit 9/11 sitä jo perinpohjaisesti tehnyt.
Olen nyt liian kuollut alkaakseni meuhkata siitä, millainen tähtipotentiaali siinä jätkässä oli, mikä lähes täysin uupuu niiltä muilta finalisteilta, mutta olen siihen liian väsynyt. Toivon siis vain, että Bo voittaa ja että Constantine pääsee omin avuin tähdeksi.
Hän kun voisi korvata maailmalle sen, minkä se menettää siinä, että Stuart Townsend oikeasti ole rocktähti...

Yeah... Pitäisi varmaan hankkia itselleen elämä. Voiko joku kertoa mistä laadukkaita sellaisia saa?
Pitäisi varmaan myös raahata itsensä keittiöön syömään, laittaa U2 soimaan, kasata itsensä edustuskuntoon ja kohdata jälleen yksi päivä yrittäen siinä sivussa mahdollisesti tukea parhaansa mukaan niitä kahta rakastaan.

Ja hei: Taivaan Saaret edistyy, joten kaikki kiinnostuneet ilmoamaan.