Ihihi.

"Isoja plussia :
Peikkojen kontaktit - Ehkä parhaat koskaan näkemäni kontaktikuvaukset ja nyt täytyy todeta että minulla itsellänäkin saattaa olla parantamisen varaa verrattuna tähän. Suorastaan liikutuin kun luin näitä, niin hyviltä ne tuntuivat verrattuna normaalin kahden rivin kontakteihin.

Proppaus - Proppaus oli hyvin toteutettu ja lihasvoimin paikalle puristettu. Tämän sanon vaikka en nähnyt kuin peikkoleirin, joka sinäänsä ei ollut uniikki, mutta suullisista kuvauksista etc. pystyn kyllä päättelemään mitä asian eteen oli tehty.

Omat ideat ja Satumaisuus - Vaikka välillä hymyilytti varsin paljonkin kun ymmärsi mistä asioita oli kopioitu, maailma oli kuitenkin pelinjohdon näköinen. Tai ainakin visio oli tuore. Suoraan sanottuna, juuri sitä mitä Suomen larp-scene tarvitsee, varsinkin fantasian puolella. Peli sinänsä oli yksi parhaista fantasialarpeista koskaan, osittain ehkä siksi että mukaan oli otettu tiettyjä satuaspekteja, jotka ovat yleensä olleet varma tae fantasiapelin kirjoituksessa. Kaikki muut fantasiapelit jotka yltävät samalle tasolle, Hanhiemon tarinat, Olipa Kerran 2 (Kouvolan seudun OK, niitä kun on kymmeniä) ja jopa Kunnian Pirstaleet (IMHO paras larppi koskaan) ovat sisältäneet niitä.

Pelinjohdon antaumus - Tämä oli huomattavissa ja ihailtavaa. Kehäraakkiveteraani GM nostaa hattuaan ja kumartaa."

Jupe Rantalaisen lähettämää palautetta pelimme suhteen. *hehkuu ylpeydestä*
Tietysti mokailimmekin vaikka mitä ainakin käytännön asioiden suhteen, mutta silti.

Niin, ja kuvia:

http://photobucket.com/albums/a139/TaivaanSaaret/

Hitto että olin tyytyväinen pelaajiemme proppaukseen. Varsinkin keijujen hallitsijapari oli henkeäsalpaava näky kuljeskellessaan siellä ylväinä käsi kädessä parhaaseen Celeborn ja Galadriel -tyyliin. :)

Lisää myöhemmin, ehkä. Nyt voisi alkaa kirjoittaa sitä kiitosmailia pelaajille.