"O, rymdens svarta djup..."

Huomenna alkavat ne psykologiset testit.
Ehkä -toivottavasti- lopulta selviää mikä päässäni oikein on vialla, miksi olen tällainen.
Oli mikä oli, haluan sen ulos itsestäni. Vaikka olenkin nyt jo paremmassa kontrollissa, tuntuu kuin olisin täynnä negatiivista energiaa. Se tuntuu raskaana painona rintakehässä ja kihelmöi sormenpäissä. "Meissä virtaa musta voima" sanotaan Ajattaran Manan Lapset -biisissä. Se kuvaa tätä olotilaa aika hyvin.
Kun vain tietäisi miten pääsisin ulos tästä oravanpyörästä... *huokaus*

Siihen Taivaan Saaret -nuotioiltaan olisi näillä näkymin pari viikkoa aikaa, mutta aina niin optimistisena luonteena pelkään, että siitäkään ei loppujen lopuksi tule mitään. Ja vaikka kaikki pääsisivätkin paikalle, ei tunnelma olisi sama, tietenkään. Äh.