Miksi kerään katkeruutta itseeni?
Miksi edes olen katkera?
Miksen voi jättää sitä kaikkea omaan arvoonsa?
Pitäisi päästää irti, antaa muiden jatkaa omia polkujaan, vaikka kohti omaa tuhoaan, ja lähteä itse omaan suuntaansa. Pois kuvioista, joista olen kasvanut ulos.
En ole heille mitään velkaa, eikä minulla ole oikeastaan mitään syytä jäädä.
Miksen siis vain lähde? (Ja kuinkahan monta kertaa olen tuonkin kysymyksen itselleni esittänyt...)
Sanokaa joku, onko minulla ainuttakaan syytä jäädä? (Enkä nyt kerjää tällä mitään "Oi, älä lähde, kuolisin ikävään!" -kommentteja vaan haluan tietää. Onko minulla jonkun mielestä vielä joku osa tässä pelissä?)
Miksi edes olen katkera?
Miksen voi jättää sitä kaikkea omaan arvoonsa?
Pitäisi päästää irti, antaa muiden jatkaa omia polkujaan, vaikka kohti omaa tuhoaan, ja lähteä itse omaan suuntaansa. Pois kuvioista, joista olen kasvanut ulos.
En ole heille mitään velkaa, eikä minulla ole oikeastaan mitään syytä jäädä.
Miksen siis vain lähde? (Ja kuinkahan monta kertaa olen tuonkin kysymyksen itselleni esittänyt...)
Sanokaa joku, onko minulla ainuttakaan syytä jäädä? (Enkä nyt kerjää tällä mitään "Oi, älä lähde, kuolisin ikävään!" -kommentteja vaan haluan tietää. Onko minulla jonkun mielestä vielä joku osa tässä pelissä?)