![[personal profile]](https://www.dreamwidth.org/img/silk/identity/user.png){kind=small}
darnaguenNo niin. Viimeinen mahdollisuus päivittää omalta koneelta.
Tänään tämä lähtee, samoin isoveli.
Niin outoa kuin se onkin, minulle tulee varmaan jossain vaiheessa häntä ikävä.
Tosi kummallista muuten, että on jo kesäkuu.
Aika kuluu ihan hirvittävän nopeasti. Muistan viime vuonna tähän aikaan tapahtuneet asiat kuin eilisen.
Viime vuonna tähän aikaan ilmestyi Once ja olin Tommin kanssa Lassin lakkiaisissa.
Yritin selvittää omituisia suhteitani ihmisiin ja saada elämääni järjestykseen.
Nojoo. Se asia ei ole muuttunut sinänsä paljoakaan, mutta nykyään sentään vuorokausirytmini on suht normaali ja olen viisastunut kokemuksistani aika lailla. En ole enää niin tyhmä ja sokea.
Vuosi sitten ihmiset myös viettivät enemmän aikaa yhdessä ja olivat jotenkin... Hmm... Viattomampia.
Mutta tällaista elämä kai on. Viattomuus katoaa ja itsekkyys ja kyynisyys ottavat vallan.
Aito ystävyys, rakkaus ja lojaalisuus menettävät merkityksensä.
Valehtele, huijaa, varasta. Petä, manipuloi, selkäänpuukota.
Uuden maailman perustuslait.
Luin eilen illalla Edith Södergranin runoja ja nauroin niille itsekseni.
En tarkoita, että niissä olisi jotain naurettavaa, ei.
Löysin niistä vain tiettyjä symbolisia totuuksia ja yhteyksiä tiettyihin asioihin.
Hän oli kaunis ja rohkea, uskoi kohtaloon ja kuoli nuorena.
Eeppistä.
Ja hitto, että tämä voikin olla hyvä biisi.
Tänään tämä lähtee, samoin isoveli.
Niin outoa kuin se onkin, minulle tulee varmaan jossain vaiheessa häntä ikävä.
Tosi kummallista muuten, että on jo kesäkuu.
Aika kuluu ihan hirvittävän nopeasti. Muistan viime vuonna tähän aikaan tapahtuneet asiat kuin eilisen.
Viime vuonna tähän aikaan ilmestyi Once ja olin Tommin kanssa Lassin lakkiaisissa.
Yritin selvittää omituisia suhteitani ihmisiin ja saada elämääni järjestykseen.
Nojoo. Se asia ei ole muuttunut sinänsä paljoakaan, mutta nykyään sentään vuorokausirytmini on suht normaali ja olen viisastunut kokemuksistani aika lailla. En ole enää niin tyhmä ja sokea.
Vuosi sitten ihmiset myös viettivät enemmän aikaa yhdessä ja olivat jotenkin... Hmm... Viattomampia.
Mutta tällaista elämä kai on. Viattomuus katoaa ja itsekkyys ja kyynisyys ottavat vallan.
Aito ystävyys, rakkaus ja lojaalisuus menettävät merkityksensä.
Valehtele, huijaa, varasta. Petä, manipuloi, selkäänpuukota.
Uuden maailman perustuslait.
Luin eilen illalla Edith Södergranin runoja ja nauroin niille itsekseni.
En tarkoita, että niissä olisi jotain naurettavaa, ei.
Löysin niistä vain tiettyjä symbolisia totuuksia ja yhteyksiä tiettyihin asioihin.
Hän oli kaunis ja rohkea, uskoi kohtaloon ja kuoli nuorena.
Eeppistä.
Ja hitto, että tämä voikin olla hyvä biisi.
![[identity profile]](https://www.dreamwidth.org/img/silk/identity/openid.png){kind=small}
no subject
Date: 6 Jun 2005 08:36 (UTC)no subject
Date: 7 Jun 2005 06:45 (UTC)Mutta älä pelkää, uskon, että toivoa on aina. Yhä vieläkin, vaikkei ehkä kannattaisi.