![[personal profile]](https://www.dreamwidth.org/img/silk/identity/user.png)
Se on ohi. Uskomatonta, se on ohi.
Halleluja, voin hengittää taas...
Peli itsessään oli jotain aivan muuta kuin odotimme, se nimittäin osoittautuikin huomattavasti enemmän toiminta- kuin tunnelmapohjaiseksi (vaikka tunnelmaakin takuulla riitti)ja siinä tapahtui yllättävänkin radikaaleja asioita (Tovahår... *snif*). Kaipa se kuitenkin onnistui ihan hyvin, sillä olemme saaneet hyvää palautetta. Esim. Jupe Rantalaisen TOP 5 -peleihin kuulemma pääsimme, pitäisikö tuota uskoa...
Hyvän pelin yleensä tekevät pääosin pelaajat, ja meillä olikin ihan loistava pelaajakaarti. Erityisen ylpeä olin keijuryhmästäni, jolla lensi off-game ennen pelin osaltamme viivästynyttä alkua ihan uskomatonta läppää (Yökastelija, Prinssi Avaruuslävistäjä ja Pyhä Märehtijä... Ja Tommin sukkahousut. *virne*), joten yhteishenki oli hyvä. Jengimme oli myös hienoissa propeissaan enimmäkseen upean näköistä (*haluaisi sanoa jotain, mutta sen sijaan virnistää pahankurisesti*) ja pelasikin hahmojaan hyvin, mitä nyt siltä kohellukselta ehti keskittyä henkilösiteisiin sun muuhun.
Luonto oli myös puolellamme, sillä sää oli kuin morsian. Kylmähkö tosin, mutta kaunis.
Toisin kuin tänään, taivas oli kirkas, ei satanut eikä edes tuullut pahemmin. Auringonlasku oli upea ja yöllä taivaalle nousi valtava, kirkas täysikuu joka valaisi kuuset hopeisiksi ja välkehti veden pinnassa.
Aamulla myös mennessämme rakentamaan keijuleiriä ylitsemme lensi raakkuva korppi. Hurjaa...
Mmh. Ehkä kirjoitan huomenna jotain tarkempaa raporttia, sitten kun osaan nukuttuani sisäistää asioita paremmin.
"Hän katsoi maan reunalta tähteä putoavaa.
Nyt kauniit kasvot neitosen peittää karu maa.
Jokaisen täytyy katsoa silmiin totuuden
Sillä aika ompi voittoisa, mut' tämä maa on ikuinen..."
Täydellistä.
(EDIT: Missä hiton vaiheessa sana 'hengittää' muuttui sanaksi 'jengittää', ja mitä moinen jengittäminen edes on? O_O No, nyt se on korjattu...)
Halleluja, voin hengittää taas...
Peli itsessään oli jotain aivan muuta kuin odotimme, se nimittäin osoittautuikin huomattavasti enemmän toiminta- kuin tunnelmapohjaiseksi (vaikka tunnelmaakin takuulla riitti)ja siinä tapahtui yllättävänkin radikaaleja asioita (Tovahår... *snif*). Kaipa se kuitenkin onnistui ihan hyvin, sillä olemme saaneet hyvää palautetta. Esim. Jupe Rantalaisen TOP 5 -peleihin kuulemma pääsimme, pitäisikö tuota uskoa...
Hyvän pelin yleensä tekevät pääosin pelaajat, ja meillä olikin ihan loistava pelaajakaarti. Erityisen ylpeä olin keijuryhmästäni, jolla lensi off-game ennen pelin osaltamme viivästynyttä alkua ihan uskomatonta läppää (Yökastelija, Prinssi Avaruuslävistäjä ja Pyhä Märehtijä... Ja Tommin sukkahousut. *virne*), joten yhteishenki oli hyvä. Jengimme oli myös hienoissa propeissaan enimmäkseen upean näköistä (*haluaisi sanoa jotain, mutta sen sijaan virnistää pahankurisesti*) ja pelasikin hahmojaan hyvin, mitä nyt siltä kohellukselta ehti keskittyä henkilösiteisiin sun muuhun.
Luonto oli myös puolellamme, sillä sää oli kuin morsian. Kylmähkö tosin, mutta kaunis.
Toisin kuin tänään, taivas oli kirkas, ei satanut eikä edes tuullut pahemmin. Auringonlasku oli upea ja yöllä taivaalle nousi valtava, kirkas täysikuu joka valaisi kuuset hopeisiksi ja välkehti veden pinnassa.
Aamulla myös mennessämme rakentamaan keijuleiriä ylitsemme lensi raakkuva korppi. Hurjaa...
Mmh. Ehkä kirjoitan huomenna jotain tarkempaa raporttia, sitten kun osaan nukuttuani sisäistää asioita paremmin.
"Hän katsoi maan reunalta tähteä putoavaa.
Nyt kauniit kasvot neitosen peittää karu maa.
Jokaisen täytyy katsoa silmiin totuuden
Sillä aika ompi voittoisa, mut' tämä maa on ikuinen..."
Täydellistä.
(EDIT: Missä hiton vaiheessa sana 'hengittää' muuttui sanaksi 'jengittää', ja mitä moinen jengittäminen edes on? O_O No, nyt se on korjattu...)