"This OD of lies is killing me."

[darnaguen]

Miksi kerään katkeruutta itseeni?
Miksi edes olen katkera?
Miksen voi jättää sitä kaikkea omaan arvoonsa?
Pitäisi päästää irti, antaa muiden jatkaa omia polkujaan, vaikka kohti omaa tuhoaan, ja lähteä itse omaan suuntaansa. Pois kuvioista, joista olen kasvanut ulos.
En ole heille mitään velkaa, eikä minulla ole oikeastaan mitään syytä jäädä.
Miksen siis vain lähde? (Ja kuinkahan monta kertaa olen tuonkin kysymyksen itselleni esittänyt...)
Sanokaa joku, onko minulla ainuttakaan syytä jäädä? (Enkä nyt kerjää tällä mitään "Oi, älä lähde, kuolisin ikävään!" -kommentteja vaan haluan tietää. Onko minulla jonkun mielestä vielä joku osa tässä pelissä?)

Comments

[http://users.livejournal.com/kestrel-/]

Joo. Mulla on yhdet sun kengät. Sä vaan et voi lähteä ilman niitä...

[http://users.livejournal.com/-fantazy-/]

Kokeile toista vaihtoehtoa? Voit aina palata itseesi tai mihin vain jos et pidä siitä, ei se ole vaikeaa. Onko sinulla menetettävää?

[darnaguen.livejournal.com]

Hmm, en muista että sinulla olisi enää kenkiäni. Millaiset?

[darnaguen.livejournal.com]

Olet kyllä aivan oikeassa, mutta takaisinpäinkään ei voi mennä. Eli on pakko joko jäädä ja kulkea samaan suuntaan kuin muut tai valita uusi polku, jota jatkaa yksin.
Kiitos kuitenkin että vaivauduit kommentoimaan taas vaihteeksi turhan ylidramaattiseen entryyni. *naurahtaa*

[http://users.livejournal.com/-fantazy-/]

Taaksepäin on mahdotonta valetaa muualla kuin mielessään, mutta osa menneisyyden virheistä on korjattavissa. Onnea valitsemallesi tielle joka tapauksessa <3

Heh, en kyllä varmaan tunne

[hezenator2004.livejournal.com]

tasan tarkkaan sitä sosiaalista kuviota, josta kerrot "kasvaneesi" ulos, mutta jos kyseisessä sosiaalisessa systeemissä mukana oleminen tekee elämäsi epämukavaksi, ja väität kasvaneesi siitä "ulos", ei kai ole mitään syytä tarrautua ihmisiin, jotka tekevät elämästäsi hankalampaa?

Itse ainakin voin sanoa tällä "elämänkokemuksella" tehneeni ko. tyylisen ratkaisun jo useita kertoja, eikä se kyllä varsinaisesti ole koskaan kadottanut. Ei ihmisiin voi tarrautua koko loppuiäkseen, erityisesti jos niiden seura alkaa tuottamaan enemmän tuskaa kuin iloa. Tai jotain sinne päin. En kyllä "tunne" sinua oikein kuin tämän päiväkirjan, ja NW-foorumin pohjalta, mutta sanoisin, että vaikutat suht "voimakastahtoiselta" tytöltä, joten siitä vaan, jos se tuntuu oikealta ratkaisulta.

-Se Kummallinen Setä Sieltä Jostain Kaukaa :)

Se on sinun valittavissasi.

[(Anonymous)]

Sinähän päätöksesi teet, Darna. Jos sinusta alkaa tuntua siltä, että olet kasvanut ulos näistä kuvioista, sinulla on oikeus lähteä tai tehdä asia muulla tavoin selväksi. Tämä asia on sinun käsissäsi, eikä kenenkään muun.
Totta kai jäisin sinua kaipaamaan, rauhoittavuuttasi, sinä Viviane. Mutta edelleen sanon, että muilla ei saisi olla valtaa sinun päätöksiisi.

Tiedän, ettei sillä ole sinulle painoa, että mitä sanon, mutta sanompahan kuitenkin. Mutta tunteesi luulisin ainakin osittain tietäväni.

-Id

[http://users.livejournal.com/kestrel-/]

SEllaset mustat missä on hiukan korkoa. Maiharit korolla? Öö... En mä tiiä..